Ikämaailma muuttuu - sanoilla ja kuvilla on väliä

Maailma menee menojaan, sanat ja kuvat vaihtuvat, muuttuvat ja kehittyvät. Ajankohtaisohjelmissa ja mediassa tämän tästä kuulee uusia termejä. Työelämäänkin uutukaiset sanat rantautuvat tuota pikaa. Vain ikämaailma tuntuu olevan ainoa, missä muutosta ei tapahdu.

Muutama vuosi sitten sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla oli artikkeli eläkeläisten työssäkäynnistä. Kuvana oli kasvokuva hyvin vanhasta naisesta ja pienestä lapsesta. Kommentoin kuvaa perusteluiden kera. Ministeriö ilokseni vaihtoi otoksen paremmin aiheeseen sopivaksi. He valitsivat tilalle reippaan ja toimeliaan oloisen 60+ ikäisen naisen kuvan, joka mielestäni vastasi kirjoituksen sisältöä.

Sama tilanne toistui puoli vuotta sitten, kun Helsingin Sanomat julkaisi mielipidekirjoitukseni, Eläkeläisissä on paljon potentiaalia. Lehti valitsi kuvan, jossa oli vanhuksen ryppyiset kädet. Kuva ei todellakaan vastannut kirjoituksen sisältöä. Kuvaan en itse pystynyt vaikuttamaan.

Rollaattori, ruudulliset pyjaman housun lahkeet ja ryppyiset kädet -aiheiset kuvat ovat eläkeikäisistä kertovien artikkeleiden suosikkikuvia. Kuvat sopivat oikein hyvin, kun kerrotaan vanhuksista ja vanhuudesta, mutta ne eivät kuvaa eläkeajan alkupäässä olevia ihmisiä ja heidän tekemisiään. Vaikuttaa siltä, että organisaatioiden ikäymmärrys on heikkoa. Yhteiskunta ei ymmärrä tai välitä, että eläkeläisten ikähaitari on noin neljäkymmentä vuotta.

Vanhustyön keskusliitto teki viime vuonna kyselyn, millä termillä ihmiset haluavat tulla kutsutuksi yli 65-vuotiaana. Käytetyillä sanoilla ja termeillä on merkitystä, sillä niillä luodaan mielikuvaa. Seniori koettiin melko myönteiseksi sanaksi. Pidän itse vanha-sanasta mutta ymmärrän, että termiä ei voi käyttää kaikissa yhteyksissä.

Ikämaailma on muuttunut, mikä tulisi huomioida, kun tehdään suunnitelmia yhteiskunnassa.

Vanhuksia kuulee edelleen puhuteltavan kolmannessa persoonassa. Mitä Maijalle kuuluu? Miten Maijan päivä on mennyt? Miksi ei kysytä: Maija, mitä sinulle kuuluu? Kun tätä ihmettelin, niin sain kuulla, että vanhus reagoi herkemmin, kun kuulee oman nimensä. Niin, mutta kolmatta persoonaa ei siltikään tarvitsisi käyttää.

Kun työskentelin Ruotsissa, työkaverit tervehtivät Hej, god morgon, Maija. Alun ihmettelyn jälkeen tuntui mukavalta kuulla oma nimensä. Ruotsissa puhutellaan aikuista ihmistäkin etunimellä, Suomessa vain lapsia. Haluan uskoa, että muutos on luvassa. Kun kuuntelee kolmikymppisiä nuoria, he jo osaavat suhtautua luontevasti kaiken ikäisiin ihmisiin.

Suomenkielinen tekoälykin on jäänyt jälkeen ikäasioissa. Se tarjoaa melko tavanomaista tekstiä vanhenemisesta. Tekoälyn tietoja ei ilmeisesti päivitetä kovin usein tai sille on syötetty vain perinteistä ikäasiaa. Tekoälyn tyypillinen vastaus on: "Jos kyseessä on jokin uusi käsite tai termi, joka on syntynyt tietoni päivityksen jälkeen, en valitettavasti pysty tarjoamaan niistä lisätietoja."

Uusia sanoja

Ikämaailma mielestäni tarvitsee uusia sanoja. Huomaan ajoittain, että on vaikea löytää vanhenemiseen liittyviä termejä, joilla voisi kuvata ytimekkäästi seniorin elämää. Saattaa toki olla kysymys puutteellisista kirjoittajan taidoistani, siitä huolimatta puollan vahvasti sanaston päivittämistä. Eläkeaikaan kuuluu vaiheita, joita tuskin tunnistettiin kolmekymmentä vuotta sitten. Hyvä esimerkki tästä on eläkeajan alun aktiiviset ja toimeliaat vuodet. Vanhus tuskin kuvaa tuon ajanjakson ihmistä.

Tarvitaan siis uusia ilmaisuja, jotka luonnehtivat paremmin muuttunutta ja monipuolistunutta ikämaailmaa. Olenkin kehitellyt muutamia termejä, joita voisi käyttää sellaisenaan tai jalostamalla. Eläkeaika voi kestää jopa kymmeniä vuosia. Tuohon kauteen sisältyy eri vaiheita, joita kuvaamaan nykykielestä ei löydy kylliksi sanoja.

Tarkoitukseni on kiinnittää huomio senioreihin ja nostaa esiin muutos, mikä on tapahtumassa, osittain jo tapahtunutkin eläkeläisissä ja ikäilmastossa. Ikämaailma on muuttunut, mikä tulisi huomioida, kun tehdään suunnitelmia yhteiskunnassa. Osan sanoista olen bongannut jostain, osan olen kehitellyt itse. Virallisia määritelmiä sanoille en löytänyt, joten selitykset ovat kirjoittajan omia tuotoksia.

Tässä muutama ehdotus.

Digiseniori on eläkeikäinen henkilö, joka käyttää sähköisiä palveluja ja hyödyntää digitalisaatiota ja tekoälyä arjessaan. En ole varma, tarvitaanko tätä sanaa lainkaan. Tulevaisuudessa tuskin ainakaan.

Eläkeaika on se aika elämässä, kun yksilö ei enää ole aktiivisesti mukana työelämässä, vaan nauttii eläkkeestä. Tämä elämänvaihe alkaa yleensä eläkkeelle siirtymisen hetkestä, joka vaihtelee henkilön työhistorian ja eläkejärjestelmän mukaan.

Ikäkuvasto tarkoitta kuvia, joita käytetään senioreista kertovissa artikkeleissa, mediassa ja somessa. Kuvan tulisi vastata tekstin, artikkelin ja uutisen sisältöä, jotta mielikuva ikääntymisestä ei vääristyisi. Tulisi ymmärtää, että eläkeläinen voi olla toimintakykyinen ja aktiivinen tai hoivaa tarvitseva vanhus ja kaikkea siltä väliltä.

Ikämaailma liittyy kolmanteen ikään. Sanaa käytetään kuvaamaan eläkeläisten elämää, ominaispiirteita, haasteita. Se sisältää myös ihmisen näkemyksiä, kokemuksia ja elämäntapakuvauksia. Ikämaailma on laajempi käsite kuin ikäilmasto. Ikämaailma pitää sisällään kaiken, mikä liittyy senioreihin kun taas ikäilmasto keskittyy enemmän asenteisiin ja ilmapiiriin. 

Ikäsanasto sisältää käsitteitä, termejä, sanoja, jotka liittyvät ikään. Ne kuvaavat yli 65-vuotiaan ihmisen vaiheita tai vanhenemiseen liittyviä käsitteitä tai muita asioita, jotka ovat sidoksissa ihmisen ikään. Nykyistä laajempaa ikäsanastoa tarvitaan, kun esimerkiksi keskustellaan 2020-luvun senioreista tai yleisesti ikään liittyvistä ilmiöistä.

Ikäymmärrys luo yhteyden ihmisten välille riippumatta siitä, missä vaiheessa elämää he ovat. Se ei ole vain taito ymmärtää eri ikäryhmien tarpeita ja kokemuksia, vaan se on myös kyky asettua toisen henkilön asemaan.

Oldfluencer. Termi yhdistää käsitteen "influencer" (henkilö, joka vaikuttaa ja inspiroi seuraajiaan verkossa) ja seniorin. Oldfluencerit jakavat kokemuksiaan ja näkemyksiään sekä inspiroivat seuraajiaan.

Sennu on synonyymi sanoille ikääntynyt ja seniori. En välttämättä edes pidä sanasta, mutta termissä on jotain hauskaa. Sana on syöpynyt mieleeni, joten päätin laittaa sen myös tähän.

Vanhuuskuvasto liittyy elämänkaaren loppupäähän, sekin on osa ikämaailmaa. Kuvaston alle kuuluvat ryppyiset kädet ja rollaattorikuvat. Kun kerrotaan nuorista ihmisistä, ei käytetä keski-ikäisten ihmisten kuvia. Yhtä lailla vanhenemiseen kuuluu eri vaiheita, kuvien tulisi olla niiden mukaisia. Muistutan jälleen kerran, että ikähaitari on lavea, noin neljäkymmentä vuotta.

Visio on latinan kielen sana, joka tarkoittaa "näkeminen, näkymä, näkemys ja ennakointi" (Kurkilahti, Äijö). Ehkä tuo näkemys tulevaisuudesta kuvaa visiota parhaiten. Ikämaailma, vanheneminen eri vaiheineen tulisi uskaltaa ottaa tarkasteluun ilman ennakkokäsityksiä. Vapautunut ikäilmasto ja muuttunut ympäristö suorastaan edellyttävät avointa keskustelua ikääntymisestä.

Sanoilla ja kuvilla on todellakin väliä. Ne eivät ole vain yksittäisiä tekijöitä, vaan ne muokkaavat mielikuvaa ikääntymisestä. Parhaimmillaan oikeat sanat ja kuvat oikeassa paikassa edistävät ikäymmärrystä.

Lue myös blogini: Unelma oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta