Yhteiskunta niputtaa hyvin herkästi eläkeläiset yhteen, vaikka vanhuuseläkeläisten ikähaarukka sijoittuu ikävuosien 60 - 100 väliin. Viisivuotiaita ja kaksikymppisiä ei käsitellä yhtenä ryhmänä, vaikka ikäeroa on vaivaiset 15 vuotta. Eläkeajan alkupäässä oleva kenties opiskelee, matkustelee tai etsii palkkatyötä, kun taas yhdeksänkymppinen käy...
Vanhenemisesta voi kertoa monin tavoin. Sanat joko kirjoitettuina tai puhuttuina on tyypillinen tapa kuvata ikääntymistä. Luvut täydentävät ja tuovat lisävalaistusta tekstiin. Toki on muitakin keinoja, esimerkiksi kuvat. Blogiartikkeliin olen koonnut muutamia tuiki tavallisia lukuja, ehkä pari yllätystäkin on päässyt mukaan. Toivon, että jokin...
Lokakuun alussa käynnistyi Tehdään iästä numero -kansanliike, jonka tarkoitus on muuttaa ikäasenteita myönteisemmiksi yhteiskunnassamme. Tehdä Suomesta ikäystävällinen maa. Olet ehkä jo kuullutkin hankkeesta. Liikkeen taustalla on Vanhustyön keskusliiton teettämä kyselytutkimus kansalaisten asenteista koskien vanhuutta ja vanhustyötä
Jokaisessa kunnassa on kuntalain mukaan oltava vanhusneuvosto, joka voi olla myös useamman kunnan yhteinen. Tein pienen kyselyn lähipiirissäni ja tiedustelin, miten tunnettu vanhusneuvosto on ja missä yhteydessä he ovat törmänneet neuvostoon. Vanhusneuvosto on valitettavasti pysynyt melko etäisenä isolle osalle ihmisiä. Johtuneeko siitä, että...
Kun eläkeläinen tai kuka tahansa muu ihminen muuttaa ulkomaille, hän kokee neljä juurtumisen vaihetta: alkuinnostuksen, sokin, tyhjyyden ja sopeutumisvaiheen. On tärkeää tiedostaa, jotta uuteen kulttuuriin kasvamiseen liittyy erilaisia tunteita ja vaiheita. Erityisen tärkeää se on silloin, kun uudessa kotimaassa ei ole sosiaalista tukiverkostoa....
Tervehtiminen on ihmisten välinen teko, jossa ilmaistaan ystävyyttä tai sosiaalista statusta. Tervehtimiseen voi kuulua jokin ele kuten käden puristaminen tai tietyt sanat. (Wikipedia)
Eliniänodote on kaikissa Pohjoismaissa suurin piirtein samaa luokkaa: Ruotsissa ja Islannissa 83 vuotta, Norjassa ja Suomessa 82 vuotta sekä Tanskassa 81 vuotta (Globalis). Erot eivät ole niinkään eliniänodotteessa vaan siinä, että suomalaisilla eläkeläisillä on vähemmän toiminnallisia vuosia kuin muilla pohjoismaalaisilla. Suomessa viimeiset...
Ikääntyneistä ihmisistä puhutaan arvostavasti juhlapuheissa. Kerrotaan, kuinka he ovat rakentaneet tämän maan. Muissa yhteyksissä uutisointi on varsin negatiivissävytteistä, jos uutisointia ylipäätään on lainkaan. Puhujina ja kommentaattoreina ovat poliitikot ja virkamiehet. Ikääntymisen asiantuntijat pääsevät ääneen harvemmin, ikääntyneet itse...
Vanheneminen on väistämätöntä. Kukaan ei voi välttyä siltä. Ikääntyminen on sikäli tasapuolista, että vuosia kertyy jokaiselle samaan tahtiin. Nyky-yhteiskunnassa on tyypillistä välttää keskustelua ikääntymisestä sekä vanha ja vanhus -sanojen käyttöä. Julkisuudessa vanhenemisesta puhutaan lähinnä kulujen ja rasitteen näkökulmasta, vaikka elämän...
Eläkeläiset tietävät paremmin kuin hyvin, että he ovat keskenään erilaisia. Ikä korostaa eroavaisuuksia. Ikääntyneillä on takana pitkä elämä, joka koostuu yksilöllisestä historiasta. Koulutus, työhistoria, terveys, ympäristö, ihmissuhteet ja monet muut asiat vaikuttavat siihen, millaisia heistä on tullut ja millaiseksi vanhuus tulee muodostumaan.