Kohtaaminen kuoleman kanssa

Kuolema on kaikille meistä vääjäämätön kohtaaminen. Se on aihe, joka herättää monenlaisia tunteita ja ajatuksia. Kuolemalle on myös keksitty kymmeniä kiertoilmauksia. Jotkut välttelevät keskustelua siitä, kun taas toiset haluavat ymmärtää syvemmin tätä mystistä käsitettä. Kuolema on elämän loppu, mutta se voi myös olla uuden alku, ainutlaatuinen mahdollisuus tarkastella elämää eri näkökulmasta.

Toivoisin, että kuolemasta puhuttaisiin luonnollisena osana elämänkaarta. Kuolema ei tule yllätyksenä. Jokaiselle ihmisolennolle on selvää, että syntymän jälkeen kuolemme viimeistään sadan vuoden kuluttua.

Kuolemaan voi valmistautua kuten myös vanhuuteen voi valmistautua. Jos jokin asia kuolemassa mietityttää, se kannattaa käsitellä. Ennen eläköitymistä tapasin pari vuotta vanhemman tuttavani, joka alituiseen pohti kuolemaa. Kuoleman pelko oli läsnä hänen elämässään, vaikka siihen ei ollut varsinaista syytä, ei ainakaan lääketieteellistä syytä. Tuolloin ajattelin, että noin en itse halua elää.

Kuolema on tabu

Monille kuolema on tabu, aihe, jota vältellään ja pelätään. Kulttuurissamme usein kartetaan keskustelua kuolemasta, ikään kuin sen mainitseminen toisi epäonnea tai synkkiä tunnelmia.

Hän meni pois. Hän nukkui pois. Menehtyi. Hänestä jätti aika. Hän heitti veivin. Nämä ovat viisi yleisintä kiertoilmausta kuolemalle, selviää henkivakuutusyhtiö Kalevan tutkimuksesta.

Asiantuntijan mukaan kiertoilmauksia ei kannata käyttää, kun lapselle puhutaan kuolemasta. Älä siis sano lapselle, että joku nukkui pois. Tällöin lapsi voi alkaa pelätä nukkumista ja ajatella, että nukkuessa voi koska tahansa kuolla.

Kuoleman merkitys elämälle

Vaikka kuolema onkin surullinen asia, se antaa myös merkityksen elämälle. Tietoisuus rajallisesta ajasta maailmassa auttaa arvostamaan jokaista hetkeä. Kuolema muistuttaa siitä, että elämä on lahja, joka on syytä elää täysillä.

Monta vuotta sitten esimieheni kertoi sairaudestaan. Hän kuvaili, kuinka paljon hän oli saanut elämältä. Hänellä oli paljon kiitollisuuden aiheita. Hän oli saanut elää sellaista elämää kuin oli halunnut. Hän kertoi, että on valmis ottamaan vastaan sen mitä sairauden myötä on tulossa. Hänessä ei ollut pisaraakaan katkeruutta. Puhe oli kaikessa surullisuudessaan jotenkin rauhoittava, tuolla tavoin minäkin haluan ajatella. Tuo kohtaaminen on hyvällä tavalla kulkenut mukanani jo yli kaksikymmentä vuotta.

Valmistautuminen kuolemaan

Kuolemaa voi tarkastella myös valmistautumisen näkökulmasta. Ajatus matkasta kohti tuntematonta, ohjaa tekemään tietoisempia valintoja elämässä. Miten haluan elää, mitä arvostan, ja mitä jätän jälkeeni?

Ennen eläkkeelle siirtymistä luin paljon kuolemasta ja muistelin entisen esimieheni sanoja. Tavoitteeni oli, että eläkeaikana olet sinut kuoleman kanssa. En halua elää seniorielämää kuolemaa peläten. Olen käsitellyt kuoleman niin perusteellisesti kuin osaan ja kykenen.

Kuoleman kohtaaminen ja sen pohtiminen avaavat oven syvemmälle ymmärrykselle elämästä. Yllättävää, mutta kuoleman käsitteleminen tuo mielenrauhan.

Ajattelen asioita melko teoreettisesti. Minulla on toimintakykyisiä vuosia tietty määrä. Siinä ajassa ehdin toteuttaa tavoitteet x ja y. Kuulen usein, että ei kannata suunnitella, kun ei tiedä mitä tapahtuu tulevaisuudessa tai voi sairastua ja tavoitteiden toteutuminen tyssää siihen. Toki näin saattaa käydä, mutta siinä tapauksessa elän muuttuneen tilanteen mukaan. Nuorenkin ihmisen suunnitelmiin voi tulla muutoksia. Ikä ei saa määrittää elämää. Minulla on tulevaisuus siihen asti, kunnes kuolen.

Yhteenvetona voin sanoa, että mitä enemmän kuolemasta tietää tai luulee tietävänsä, sitä paremmaksi suhde kuoleman kanssa muuttuu. Kuolema ei ole loppu, vaan osa suurempaa kokonaisuutta, joka liittyy jokaiseen meistä. Haluan ajatella näin ylevästi.

Uskon vahvasti, että kuoleman pohtiminen auttaa arvostamaan elämää, joka meillä on vielä jäljellä. Mietelauseillakin on oma osansa kuoleman käsittelemisessä ja sanoittamisessa.

Ihmiset ovat erilaisia elämässä, mutta tasa-arvoisia kuolemassa. -Laotse

Kuolema on tärkeä vain siksi, että se saa meidät ajattelemaan kuinka arvokas elämä on. - Andre Malraux