Seniorikommuuni

Yhteisöllistä asumista on monenlaista. Tässä on kuvitteellinen tarina kortteliyhteisöstä, joka mielestäni voisi toimia todellisessa elämässäkin. Ehkä toimiikin jossain muodossa. Esimerkin yhteisö sijaitsee keskikokoisessa kaupungissa. Siihen kuuluu viisi yli 65-vuotiasta naista. Jäsenet löysivät toisensa somen kautta. Yksi jäsenistä laittoi...

Kaupungin ydinkeskustassa, kävelykatujen ja vanhojen talojen välissä, sijaitsee pieni seniorikommuuni nimeltä Lumina House. Kaupunki on noin 50 000 asukkaan kokoinen – tarpeeksi iso tarjotakseen palveluja ja tapahtumia, mutta tarpeeksi pieni säilyttääkseen helposti hallittavan ja ihmisläheisen rytmin.

Elämäntilanteen muuttuessa moni alkaa pohtia uusia asumisvaihtoehtoja, jotka tarjoavat sekä omaa rauhaa että yhteisöllisyyttä. Seniorikommuuni on yhä suositumpi tapa asua: se yhdistää itsenäisen elämän ja yhteisöllisyyden. Mutta miten löytää juuri itselle sopiva seniorikommuuni? Tässä muutamia vinkkejä valinnan tueksi.

Tässä on luonnos seniorikommuunin yhteisiksi pelisäännöiksi. Säännöt on laadittu mutu-tuntumalla, siis ilman kokemusta yhteisasumisesta. Mitä puuttuu? Mitä lisätään? Kommentoi!

Yhteisölliseen asumiseen liittyy monia käsitteitä, joille on hieman vaikea löytää selkeitä, yksiselitteisiä määritelmiä. Sama koskee ikääntymiseen liittyviä asioita. Viimeistä kolmannesta koskeva sanasto kehittyy valitettavan hitaasti.

Vanhustyön keskusliitto julkaisi blogini: Seniorikommuuni - Seuraa ja iloa arkeen. Olen siitä äärettömän iloinen ja kiitollinen. Yhteisasuminen myönteisine puolineen sopii mainiosti senioireille siinä missä nuoremmillekin.

Seniorikommuuni on asumismuoto, joka tulee kasvattamaan suosiotaan lähivuosina, vuosikymmeninä. Näin otaksun. Yksinäisyyttä ja turvattomuutta kokee liian moni yli 65-vuotias eikä tilannetta helpota, jos asumisratkaisuja tarjotaan vain yksin kotona pärjäämiseen tai poliittiset päätökset tukevat ainakin välillisesti yksinäisyyttä.