Mitä yhteisasuminen oikeastaan tarkoittaa?
Viime aikoina seniorien yhteisasuminen on noussut yhä useammin esille keskusteluissa. Moni seniori pohtii tulevaa asumistaan. Yksin ei ole kiva asua, mutta omasta vapaudestakaan ei haluaisi luopua.
Yhteisasumisen ehdoton plussa on se, että jokainen yhteisö voi tehdä siitä omannäköisensä. Tässä kirjoituksessa on listattu viisi asiaa, jotka ovat mielestäni keskeisiä yhteisasumisessa.
1. Oma huone/asunto säilyy
Yhteisasumisessakin asukkailla on oma huone/asunto, jossa voi elää täysin omannäköistä elämää.
Oma huone/asunto tarjoaa rauhan, yksityisyyden ja mahdollisuuden vetäytyä silloin, kun sitä kaipaa. Yhteisöllisyys ei tarkoita sitä, että pitäisi olla jatkuvasti muiden seurassa.
2. Yhdessä silloin, kun halutaan
Yhteisasumisen ydin on vapaaehtoinen yhteisöllisyys. Naapureiden kanssa voidaan esimerkiksi: juoda iltapäiväkahvit yhdessä, harrastaa liikuntaa ja auttaa toisia pienissä arjen asioissa.
Osallistuminen ei kuitenkaan ole pakollista. Jokainen saa itse päättää, kuinka aktiivisesti haluaa olla mukana yhteisessä toiminnassa.
3. Elämää omilla ehdoilla
Seniorien yhteisasuminen ei tarkoita luopumista itsenäisyydestä. Päinvastoin.
Moni kokee, että yhteisö antaa enemmän vapautta. Arjen askareita voidaan jakaa, apua on tarvittaessa lähellä, ja seuraa löytyy silloin, kun sitä kaipaa. Samalla oma elämäntapa, harrastukset ja päivärytmi säilyvät ennallaan.
Yhteisössä voi asua aktiivisesti osallistuen tai rauhallisemmin omassa tahdissaan. Molemmat ovat yhtä hyväksyttyjä.
4. Yhteisö tuo turvaa
Yhteisasuminen kiinnostaa monia, koska se tuo turvaa ja seuraa. On helpottavaa tietää, että lähellä on tuttuja naapureita. Pienet välittämisen eleet lisäävät turvallisuuden tunnetta ja vähentävät yksinäisyyttä. Samalla syntyy mahdollisuuksia uusille ystävyyssuhteille ja merkitykselliselle elämälle.
5. Ei palvelutalo eikä hoivakoti
Yhteisasuminen sekoitetaan usein palvelutaloihin tai hoivakoteihin, vaikka kyse on aivan eri asumismuodosta.
Palvelutalo/hoivakoti on tarkoitettu ihmisille, jotka tarvitsevat säännöllisiä palveluja tai hoivaa. Seniorien yhteisasumisessa asukkaat ovat omatoimisia ja elävät itsenäisesti.
Tarvittaessa jokainen voi hankkia kotiinsa samoja kotihoidon tai siivouksen palveluita kuin missä tahansa muussakin kodissa.
Käsitteistä
Yhteisölliseen asumiseen liittyy monia käsitteitä. Niitä käytetään vaihtelevasti, mikä myös hämmentää. Tässä yksi yritys yrittää selkiyttää asiaa. Listaus ei ole kattava eikä virallinen. Osan käsitteistä olen keksinyt itse tai bongannut artikkeleista, osa on Helsingin yliopiston julkaisusta.
Yhteisöllinen asuminen on kattotermi, joka kuvaa kaikkia asumismuotoja, joihin liittyy ydinperheen ylittävää yhteisöllisyyttä. (Urbaria Summaries Series 2020/5)
Yhteisöasuminen on asuinyhteisö, jossa kotitalouksilla on omat asunnot, mutta johon liittyy yhteistiloja, yhteistoimintaa ja yhteisöllinen organisaatio. (Helamaa & Pylvänen 2012:25) Esimerkiksi seniorikerrostalo on hyvä esimerkki tästä asumismallista.
Yhteisasuminen on asumismuoto, jossa asuinhuoneistossa asuu vapaaehtoisesti useita henkilöitä, jotka eivät kaikki ole sukulaisia keskenään tai romanttisessa suhteessa. Kutsutaan usein myös kimppakämpiksi. (Urbaria Summaries Series 2020/5)
Seniorikommuuniin ja kimppakämppään sopinee edellisen yhteisasumisen määritelmä. Asunto voi olla esimerkiksi 2-4 seniorin vuokra-asunto.
Kortteliyhteisö on asuinalueen senioreiden muodostama ryhmä, joka perustuu yhteiseen toimintaan ja naapuriapuun. Jokaisella on oma asunto, mutta rinkiin kuuluvilla on säännöllistä yhteistä tekemistä. Tämä asumismuoto yhdistää itsenäisen asumisen ja yhteisöllisen tuen.
Sukupolvien välinen asuminen. Eri sukupolvien edustajat (lapset, nuoret, aikuiset ja seniorit) asuvat yhdessä samassa huoneistossa/talossa tai pihapiirissä.
Ekokylä on yhteisö, joka pyrkii ekologiseen elämäntapaan, omavaraisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Rakennettu usein luonnonmateriaaleista. Panostaa ympäristönsuojeluun.
Asumisosuuskunta on osuuskunta, jonka jäsenet omistavat osakkeita tai osuuksia, jotka oikeuttavat asumiseen osuuskunnan hallinnoimassa kiinteistössä.
Ryhmärakentaminen. Asukkaat suunnittelevat ja rakennuttavat yhdessä asuintalon tai asuinkokonaisuuden. Tämä mahdollistaa yksilöllisiä ratkaisuja ja yhteisöllisiä tiloja, kuten yhteisiä kerhotiloja tai pihat.
Hyvinvointialueet tarjoavat myös yhteisöllistä asumista, mutta heidän asumisratkaisunsa ovat enimmäkseen hoivapalveluita. Niitä en edes yritä selittää.
Lopuksi
Yhteisasuminen ei ole paluuta opiskeluaikojen kimppakämppään eikä siirtymistä hoivakotiin. Se on nykyaikainen asumismuoto, jossa yhdistyvät oma koti, itsenäisyys ja mahdollisuus yhteisölliseen arkeen.
Monelle se merkitsee ennen kaikkea sitä, ettei tarvitse elää yksin – vaikka asuukin omassa kodissaan.
Ehkä tärkein kysymys ei olekaan, mitä senioriyhteisasuminen tarkoittaa, vaan millaista elämää itse haluaa elää tulevina vuosina.
Facebook-ryhmä: Seniorikommuuni - koti ja yhteisö