Maahanmuuttajan ensimmäiset kuukaudet

Maahanmuuttajan arki on kaikesta huolimatta alkanut rullaamaan kivasti Pärnussa. Jos muutto aiheutti puuhaa Suomen päässä, niin uudessa asuinmaassakin riittää puuhaa. Pitää hoitaa viranomaisasiointi, pitää hankkia asuntoon sitä ja tätä, pitää perehtyä yhteiskuntaan, pitää opiskella kieltä. Toisaalta on hauskaa ja motivoivaa, kun voi rakentaa uutta elämää pala palalta, toisaalta on ajoittain hieman uuvuttavaa, kun koko ajan on uuden edessä.

Oma ns. uusi elämä alkoi vasta parisen kuukautta sitten, joten kokemusten arvioinnissa saattaa olla mukana ensihuumaa. Muutin siis Viroon tänä syksynä, mikä on ollut haaveeni jo pidemmän aikaa.

Tässä blogissa pohdin ulkomaan muuttoa Johanna Maldonadon listaaman kymmenen aiheen kautta. Itse asiassa ne ovat asioita, joita kannattaa pohtia jo ennen kuin tilaa muuttoauton. Pohdin myös, millaisia vaikutuksia iällä on muuttoon ja elämään vieraassa kulttuurissa. Boldatut kohdat ovat Johannan blogista "Tiedosta nämä 10 asiaa ennen kuin muutat ulkomaille", muu teksti on omaani.

1. Mikään paikka ei ole täydellinen. Mikään paikka ei ole täydellinen, ei edes Helsinki ja Suomi. En muuttanut Viroon sen takia, että se olisi parempi maa asua ja elää kuin Suomi. Muutin tänne, koska halusin ripauksen kansainvälisyyttä arkeeni, halusin pientä seikkailua, halusin uusia haasteita ja inspiraatiota. Kestää yleensä jonkin aikaa ennen kuin tutustuu maahan pintaa syvemmältä.

2. Ulkomailla asuminen tulee muuttamaan sinua. Näin tulee todennäköisesti käymään, ainakin edelliset kokemukset ovat vaikuttaneet ja muuttaneet minua ihmisenä. Jokainen työ- ja muu kokemus ulkomailla on jättänyt pysyvät jäljet. Erityisesti minua kiinnostaa, miten ikäihmisenä tulen suhtautumaan vieraaseen kulttuuriin, ja miten tulevat kokemukset eroavat nuoruuden kokemuksista. Statukseni on nyt muuttunut, en ole enää kantaväestöön kuuluva syntyperäinen maan kansalainen. Olen maahanmuuttaja, joka on tietyllä tapaa altavastaajan asemassa.

3. Moni asia tulee kiristämään hermojasi. Moni asia tulee ehkä harmittamaan mutta niin tapahtuisi Suomessakin. Eläkkeellä elämän voi järjestää oman mieltymyksen ja aikataulun mukaan, joten pitää olla aika iso asia, että pinnani palaa Virossa. Entuudestaan tiedän, että kieliongelmat, väärinymmärrykset ja kulttuurierot tuottavat jonkin verran pikkupulmia. Pienet asiat voivat tuskastuttaa, mutta ne tuottavat myös iloa ja ylpeyttä, kun asiat ratkeavat. Otin käyttöön erään kauppaketjun asiakaskortin. Voi miten iloinen olinkaan, kun sain QR-koodin toimimaan.

4. Tulet kaipaamaan Suomessa asuvia läheisiäsi. Tuo on totta, mutta kaikkea ei voi saada. Elämä on täynnä valintoja. Nykyisin on onneksi lukuisia helppoja tapoja olla yhteydessä ystäviin. Näin ei ole aina ollut. Toisaalta ulkomailla asuminen voi myös lähentää ihmisiä tai joku etäisempi tuttavuus saattaa kiinnostua uudesta elämäntilanteestasi, mikä johtaa lähentymiseen. Eräiden ystävieni kanssa olemme suunnitelleet yhteistä Viron matkailua ensi kesänä. Aikaisemmin emme ole tehneet mitään vastaavaa yhdessä.

Tulen kaipaamaan perheen lisäksi naisporukoitten tapaamisia. Toisaalta muutin Viroon, koska en halua olla liian kaukana läheisistäni. Virosta on helppo matkustaa Suomeen ja päinvastoin.

5. Lomat eivät ole enää sama asia. Loma ei perinteisessä merkityksessä koske eläkeläistä, mutta ei-työelämässä olevakin joutuu miettimään, milloin matkustaa Suomeen. Sen tiedän, että kesän lomakuukausina en astu Tallinna-Helsinki laivaan. Viime kesänä jouduin ylittämään Suomenlahden monta kertaa kyseisenä ajankohtana, joten sellaisia ruuhkia en ihan heti halua kokea uudestaan.

6. Alat arvostamaan omaa äidinkieltäsi aivan uudella tavalla. Suhde sekä äidinkieleen että kotimaahan tulee muuttumaan tai ainakin uusia vivahteita tulee mukaan. Vieraalla kielellä puhuminen kuormittaa arkea eri tavalla kuin pelkällä äidinkielellä operoiminen. Muistan, miten työpäivien jälkeen olin väsynyt ensimmäisten viikkojen aikana, kun käytin ulkomaan kieltä koko työpäivän ajan. Eläkeläisellä on hieman helpompaa, mutta kyllä hänkin saa tuntea nahoissaan vieraan kielen voiman.

Arvostus omia juuriaan kohtaan kasvaa ulkomailla. Kerron mielelläni, että olen suomalainen. Suomessa elää elämäänsä, siellä ei sen syvällisemmin ajattele kansalaisuuttaan. Ulkomailla tilanne muuttuu, suomalaisuus korostuu ja ylpeys omasta alkuperästään muuttuu jotenkin arvokkaammaksi. Suomen alkaa nähdä uudessa valossa sekä hyvässä että pahassa, kun sitä katsoo etäämmältä.

7. Tulet kaipaamaan tuttuja ruokia ja asioita. Iän myötä olen alkanut yhä enemmän pitää perinteisestä ruoasta. Suomalaisen on helppo sopeutua virolaiseen ruokakulttuuriin. Täällä käytetään perinteisiä raaka-aineita, kuten raparperia, punajuurta ja maksaa. Nihin totuin jo lapsena. Perunaakin olen bongannut käytettävän ilahduttavan monella tavalla. Virossa on myös uskomattoman hyviä ruokalaravintoloita. En usko, että tulen kaipaamaan tiettyjä ruokia Suomesta. Virossa on omia ruokaperinteitä, niissä riittää tutustumisen arvoisia makuja ja makuyhdistelmiä riittämiin.

8. Alat pikku hiljaa vieraantua suomen kielestä ja kulttuurista. Näin varmasti tapahtuu. Luulen kuitenkin, että eläkeläisen vieraantuminen on hitaampaa kuin työikäisen. Eläkeläiset eivät ehkä luonnostaan ole samassa määrin tekemisissä paikallisten asukkaitten kanssa kuin työssäkäyvät. 

Hoidan sekä viranomais- että muun asioinnin englannin kielellä, kahviloissa ja kaupoissa pyrin asioimaan viron kielellä. Toivon, että viron kielen osuus kasvaa tulevaisuudessa. Katson yhdet suomenkieliset uutiset päivässä, jotta saan taustaa maailmantapahtumiin. Muut uutiset katson viron kielellä. Huomaan jo nyt, että en ole enää täysin kartalla, mitä Suomessa tapahtuu. Näin sen kuuluukin mennä. En muuttanut Viroon, jotta voisin elää suomalaista arkea täällä.

9. Elämäsi ja työurasi voivat mennä täysin uusiksi. Ulkomailla asuessa on jatkuvasti uuden äärellä, ja eteen voi tulla asioita, joista ei osannut haaveillakaan. Toisaalta puutteellisen maan kielen osaamisen takia asioita ja mahdollisuuksia voi mennä ohi, mutta se on vaan kestettävä. Etukäteen tein alustavia suunnitelmia asioista, joita tekisin Virossa. Nyt näyttää siltä, että en haluakaan edetä noiden tavoitteiden mukaan. Asuminen vieraalla maalla inspiroi ja antaa uudenlaista näkökulmaa. Eläkeläinen ei tässäkään suhteessa eroa työikäisestä. Annan nyt ajan kulua ja nautin. Olen ideataivaassa. Eläkeläisen ei kannata muuttaa maahan, jossa digitalisaatio on huonommalla tolalla kuin Suomessa.

10. Tulet kyseenalaistamaan elämänvalintojasi useaan kertaan. Todennäköisesti näin tulee käymään ei-niin hyvinä hetkinä. Uskon kuitenkin, että aikaisemmat kokemukset ja itsetuntemus auttavat helpottamaan mahdollista tuskaa. Ennen kuin muutin, olin saavuttanut ja tehnyt kaiken minkä eläkeläisenä halusin tehdä Suomessa. Olin asunut kotimaassa yli 60 vuotta, siis riittävän pitkän ajan. Olin niin valmis kuin ihminen ikinä voi olla vaihtamaan asuinmaata. Mielenkiinnolla odotan, olenko samaa mieltä vuoden kuluttua.

Tässä oli tuoreen maahanmuuttajan ensimmäisiä ajatuksia. Uteliaana odotan tulevia reaktioitani. Onko kokemusperäinen tieto yliarvostettua maahanmuuttajan arjessa? Miten ikä vaikuttaa integroitumiseen ja viihtyvyyteen? Onko itsetuntemukseni niin hyvällä tasolla kuin uskon sen olevan?