21 tuntemusta, miltä tuntuu olla 65-vuotias eläkeläinen
30.05.2022
Olen koonnut blogiartikkeliin 21 konkreettista kokemusta ja tuntemusta siitä, miltä tuntuu olla suomalainen 65-vuotias eläkeläisnainen vuonna 2022. Listassa olevat asiat ovat koskettaneet minua tavalla tai toisella, ne ovat herättäneet ihastusta, ajatuksia ja kysymyksiä. Asiat ovat satunnaisessa järjestyksessä.
![](https://1c92f9ecc9.clvaw-cdnwnd.com/bb5a38dc452f6f3ee38ad68982b6515c/200000076-71ca071ca1/Ikaantymisen%20Ihmeet_tuntemukset.jpg?ph=1c92f9ecc9)
Tarkoitus on laatia vastaavanlainen luettelo vuoden kuluttua, kun täytän 66-vuotta. Haluan seurata, miten vanheneminen ja eläkeaika vaikuttavat ajatteluun. Pystynkö säilyttämään innostuksen ja uteliaisuuden? Koheneeko ikääntyneitten asema?
- Elän elämän parasta aikaa. Kliseinen sanonta mutta pitää niin paikkansa. Jos haluan pysytellä hyvällä mielellä, muulla tavoin tuskin edes kannattaa suhtautua vanhenemiseen.
- Samanikäiset naiset. Tunnen ylpeyttä, kun kohtaan puuhakkaita ja viisaita ikätovereita. Mikä potentiaali heissä onkaan!
- Digitalisaatio. Olen niin innoissani, kun saan vanheta 2020-luvulla. Tekniikka säästää aikaa ja tuo mahdollisuuksia eläkeläisille. Ei verotoimistossa jonottamista, ei pankissa käyntejä, ei puhelinkoppien etsintää.
- Syvälliset tunteet. Koen tunteet syvällisemmin kuin nuorena. Olen selittänyt asiaa itselleni elämän rauhallisemmalla tempolla mutta tutkimuksellista tietoa minulla ei ole aiheesta.
- Oivalluksen ja oppimisen ilo. Pelkäsin, että eläkeaikana en enää koe näitä tunteita. Pelko onneksi osoittautui turhaksi.
- Tavoitteet auttavat pitämään elämän mielekkäänä ja merkityksellisenä. Suunnitelmia on enemmän kuin pystyn toteuttamaan. Jos elämä ei mene kuten olen kaavaillut, niin on varasuunnitelmia, mistä voin valita.
- Vanhenemiseen voi varautua. Vanheneminen on väistämätöntä mutta sen tietää etukäteen, joten elämää voi junailla ikääntyminen huomioiden.
- Itsensä pienentäminen. Ponnistelen kohti aikaa, jolloin olen nykyistä rohkeampi. Toivon, että uskaltaisin tuoda luovaa puolta enemmän esiin. Tilanne on kohentunut, mutta työtä on vielä tehtävänä.
- Pullon ja purkin avaaminen. Voima käsissä vähenee, mutta apuvälineitä on onneksi saatavissa.
- Hiusten värjääminen. Haluaisin jättää hiukset värjäämättä, mutta vielä ei ole oikea hetki siihen. Mikähän kumma siinä tökkii?
- Liikunta. Liikunta parantaa elämänlaatua, mutta vuosi vuodelta aikaa menee enemmän kehon huoltoon.
- Asennenongelma. Suomessa tarvitaan asennemuutos eläkkeellä oloa ja ikääntymistä kohtaan. Voimassa olevat käsitykset senioreista asettuvat joiltain osin vuosikymmenten taakse.
- Eläkeläisten erilaisuus. Eläkeläiset ovat keskenään erilaisia. On pöyristyttävää, että ympäristö ei tätä oivalla.
- Suomessa voi elää vapaata ja oman näköistä elämää. Näin on, mutta yhteiskunnassa on kuitenkin ikäsyrjiviä rakenteita kuten eläkeläisten verotus. Eläkeläinen ei saa Kela-korvattavia mielenterveyspalveluja, väkivaltaa kokeneille ikääntyneille ei ole riittävästi apua tarjolla.
- Ikääntyneet naiset esiintyvät harvoin asiantuntijoina uutislähetyksissä. Kokemuksen ja tiedon puute tuskin on syynä naisten poissaoloon. Miksi naisesta tulee näkymätön eläkeläisenä?
- Osaaminen ei katoa yhdessä yössä. Eläkeaikana olen osallistunut muun muassa tietosuojawebinaareihin. On ollut hienoa huomata, että työuran aikana hankittu osaaminen on yhä tallella.
- Viisaus ja maltillisuus. Olen hetkittäin viisaampi ja maltillisempi ihminen kuin nuorena mutta parempi ihminen tuskin olen.
- Työterveyshuolto. Työuran ajalta kaipaan terveyspalveluja. Julkinen terveydenhuolto ei yllä samaan kuin yksityinen.
- Euroviisut. On kiintoisaa seurata tapahtumaa, jolla on pitkä historia. Oma ikä näkyy siinä, että on perspektiiviä arvioida kisaa vuosikymmenten ajalta.
- Tulppaanifani. Minusta on tullut tulppaanifani Virossa.
- Vanhuus on elämän kruunu. Näin ajattelen, mutta en osaa sanoittaa ajatuksiani. Palaan asiaan vuoden kuluttua.