Yhteisöllisen asumisen käsitteitä
Yhteisölliseen asumiseen liittyy monia käsitteitä, joille on hieman vaikea löytää selkeitä, yksiselitteisiä määritelmiä. Sama koskee ikääntymiseen liittyviä asioita. Viimeistä kolmannesta koskeva sanasto kehittyy valitettavan hitaasti.
Yritän selventää muutamia sanoja, koska oma seniorikommuuniprojektini ja hyvinvointialueitten tuottamat palvelut sekoitetaan hyvin herkästi. Minulla itsellänikin on ajoittain vaikeuksia, sanoja kun ei aina käytetä samansisältöisesti.
Tässä lista selitysyrityksineen. Se ei ole kattava eikä ns. virallinen. Osan sanoista olen bongannut joistain artikkeleista, osa Helsingin yliopiston julkaisusta.
Yhteisöllinen asuminen on kattotermi, joka kuvaa kaikkia asumismuotoja, joihin liittyy ydinperheen ylittävää yhteisöllisyyttä. (Urbaria Summaries Series 2020/5)
Yhteisöasuminen on asuinyhteisö, jossa kotitalouksilla on omat asunnot, mutta johon liittyy yhteistiloja, yhteistoimintaa ja yhteisöllinen organisaatio. (Helamaa & Pylvänen 2012:25)
Yhteisasuminen on asumismuoto, jossa asuinhuoneistossa asuu vapaaehtoisesti useita henkilöitä, jotka eivät kaikki ole sukulaisia keskenään tai romanttisessa suhteessa. Kutsutaan usein myös kimppakämpiksi. (Urbaria Summaries Series 2020/5)
Kimppakämppään sopinee edellisen yhteisasumisen määritelmä.
Seniorikommuunin sopinee myös sama yhteisasumisen määritelmä lisäyksenä vain ikä. Seniorikommuuni on tarkoitettu eläkeikäisille. Kommuuni voi olla esimerkiksi pienimuotoinen, ihmisen kokoinen 2-4 seniorin vuokra-asunto.
Sukupolvien välinen asuminen. Eri-ikäiset ihmiset (nuoret, lapsiperheet ja seniorit) asuvat yhdessä samassa huoneistossa/talossa tai pihapiirissä.
Ekokylä on yhteisö, joka pyrkii ekologiseen elämäntapaan, omavaraisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Rakennettu usein luonnonmateriaaleista. Panostaa ympäristönsuojeluun.
Asumisosuuskunta on osuuskunta, jonka jäsenet omistavat osakkeita tai osuuksia, jotka oikeuttavat asumiseen osuuskunnan hallinnoimassa kiinteistössä. Se on asumismuoto, joka yhdistää omistus- ja vuokra-asumisen piirteitä. Jäsenillä on usein osallistumismahdollisuuksia päätöksentekoon ja yhteisölliseen toimintaan.
Ryhmärakentaminen. Asukkaat suunnittelevat ja rakennuttavat yhdessä asuintalon tai asuinkokonaisuuden. Tämä mahdollistaa yksilöllisiä ratkaisuja ja yhteisöllisiä tiloja, kuten yhteisiä kerhotiloja tai pihat.
Hyvinvointialueet myös tarjoavat yhteisöllistä asumista, mutta ymmärtääkseni heidän asumisratkaisunsa ovat enimmäkseen hoivapalveluita.
Pirkanmaan hyvinvointialue jakaa asumisen: 1. Laitoshoito 2. Ympärivuorokautinen palveluasuminen 3. Yhteisöllinen asuminen 4. Tuettu asuminen 5. Tilapäinen asuminen. Näitä en edes yritä selittää. Niistä saa varmasti tietoa hyvinvointialueilta.
Oma hankkeeni on pienimuotoinen yksityinen projekti, joka koskee toimintakykyisiä senioreita. Kommuuni tulee olemaan pieni, ihmisen kokoinen muutaman asukkaan yhteisö, jonka on voi helposti perustaa mihin maahan tahansa. Kommunin ei siis tarvitse olla suurta kokonaisen kerrostalon tai muun asuinyhteisön rakentamista. Toki se voi olla sitäkin.