Eläkeläisissä on paljon potentiaalia - HS mielipide
Alla oleva mielipidekirjoitus on alun perin julkaistu Helsingin Sanomissa 6.8.2023. Nyt se on luettavissa myös tässä.
Ikääntyneitä kohdellaan liian usein passiivisina holhottavina, ei aktiivisina toimijoina.
Eläkeläisyys nähdään hyvin kapea-alaisesti Suomessa. Työuran jälkeistä aikaa tarkastellaan lähinnä ongelmien kautta, vaikka todellisuudessa eläkeaika on mahdollisuus sekä yksilölle että yhteiskunnalle.
Jotta kaikki halukkaat eläkeläiset löytävät merkityksellistä tekemistä, maassa tarvitaan asennemuutosta ja ikäymmärrystä elämän kaikilla osa-alueilla. Eläkeläisiä on noin 1,3 miljoonaa. Mikä potentiaali heissä onkaan!
Eläkeläiset niputetaan yhteen, vaikka ikähaitari asettuu 60–100 vuoden väliin. Asenteet ovat osittain jämähtäneet 1990-luvulle. Ikääntyneitä kohdellaan passiivisina holhottavina, ei aktiivisina toimijoina. Vanhenemista koskevaa tietoa on saatavilla, mutta se on hajallaan. Vaatii suurta viitseliäisyyttä, jotta löytää ajankohtaisen tiedon ja kiinnostavat tapahtumat. Toimijoiden välinen laajempi yhteistyö ja sitä myöten laajempi tiedon jakaminen olisi paikallaan.
Järjestöjen organisaatiorakenne on hyvin perinteinen. Rivijäsenelle on tarjolla monipuolista harrastetoimintaa, mutta vaikuttamisen ja osallistamisen kanavia on niukasti. Eläkeläisillä on tietoa, taitoa ja osaamista, jota kannattaisi hyödyntää esimerkiksi toiminnan, asuinympäristön, palveluiden ja tuotteiden suunnittelussa.
Tutkimuksen mukaan nykyistä useampi eläkeläinen haluaisi työskennellä. Ikääntymisestä on vallalla virheellisiä mielikuvia, mikä todennäköisesti vaikeuttaa työllistymistä. Osa-aikatyötä soisi olevan tarjolla enemmän.
Keskustelualustoja ja lähitapaamisia niin työelämässä mukana oleville eläkeläisille kuin edistyneille digitaitajillekin tarvitaan. Foorumeilla voisi jakaa kokemuksia ja vinkkejä omanikäisten kanssa.
Eläkeläisistä on aika tehdä näkyviä.
Maija-Liisa Honkola
Helsinki